En oo koskaan ollut mikään suuri talvifani (koska kylmä), mutta nyt oon ollut ihan fiiliksissä tästä aikaisesta talvesta, joka Tarton on yllättänyt. Lunta on sen verran, että latukoneet on kaivettu talviteloilta, eikä hiihtäjien tarvi väistellä paljaita nurmilaikkuja. Elämään tuo jännitystä ihan tavallinen kauppaan kävely, kun kävelytiet muistuttaa luistinratoja. Ulkoa tarttuvaa savunhajua on turha yrittää tuulettaa pois parvekkeella. Mukavaa on myös se, ettei kiipeilytreeneistä ysin jälkeen pyöräillessä tarvi miettiä, ajaako rantatien pimeydessä ensin puuhun vai jokeen.
 |
| LUNTA! |
 |
| Miten pieni se on <3_<3 |
 |
| Viirupöllöstä kuvaa |
Aika menee taas niin nopeasti. Joskus kesällä sanoin kai jollekin, että aika löysä syksy tulossa. Väärässä olin. Mähän oon ihminen, jolle järjestelmällisyys on täysin vieras käsite, ja tämä syksy on ollut kyllä opettelun ja oppimisen paikka siinä suhteessa nettikursseineen ja deadlineineen. Ihan kiitettävästi kai tähän asti kuitenkin rämmitty. Ehkä vähän suuruudenhullua tukkia kaikki syyslukukauden tentit ennen joulua tehtäväksi, mutta yrittänyttä ei laiteta, vai mitä. Tämän hetken kursseista tosiaan neljä on kokonaan tai osittain verkkokursseja, muut aika luentopainotteisia. Melkoinen hyppy viime keväästä, joka oli hyvinkin käytännönläheinen. Mun syksyn pelastus on ollut ehdottomasti tuo metsloomade meditsiin (villieläinlääketiede), tuttujen kesken lintukurssi. Ollaan saatu tehdä asioita. Ja ihan vaan koska pöllöt = ♥. Vika tentti mulla ois joulukuun 20. päivä. Heti siitä ois tarkotus mennä töihin niin pitkäksi aikaa kun huolivat, ja tammikuun lopusta kaks viikkoa kuluu Oulussa harjoittelussa. Kiva saada vähän vaihtelua.
Koulun ja opiskelun ohella on tullut käytyä pari kertaa viikossa kiipeilemässä (tää on niitä lajeja, jotka saa loppupäivän pituisen sisäisen kestohymyn aikaan), toisinaan juoksemassa/salilla, ja sen jälkeen jäänyt vapaa-aika on kulunut piirtämisen ja maalaamisen parissa. En oikeestaan tiedä mitä tapahtui, mutta jotenkin se vaan vei mut mennessään, ja huomaamatta saatan istua tunteja pöydän ääressä maalaamassa pöllön silmää. Aika-ajoin mä löydän itteni Tarton parhaasta taidekaupasta selittämässä myyjälle mitä ihmeellisimpiä visioita. Koska mun viron sanasto sillä aihealueella on perin vajavaista, saattaa yhteisymmärryksen löytymiseen mennä hetki jos toinenkin. Lopulta kuitenkin ollaan aina päädytty konsensukseen. Myyjätäti on kai vainunnut, että tässä on potentiaalinen vakioasiakas.
 |
| Hobusia |
 |
| Kotonakin kerkesin käydä... Koita siinä opiskella :) |
En tiiä miks tuun niin huonosti toimeen tän bloggerin kanssa, nuo kuvat ei vaan suostu järjestymään millään lailla sopivasti. Tässäpä taas muutamalla sanalla kuulumisia. Sitä kun kirjottelee niin harvoin, niin ei osaa oikeen alkaa mistään jaarittelemaan, ja voi hyvillä mielin vaan sivuta yleisimmät asiat lyhyesti ;) Seuraavana taitaaki sitten olla joulutervehdys, koska jouluun on hei enää 48 päivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti