Navettahommia, muuttohommia ja vähän sitä sun tätä

Täällä onkin ehtinyt tapahtua vaikka mitä sitten viime postauksen. Lähdetään nyt vaikka siitä, että viikon kestänyt navettapraksa on ohi (jes!). Täytyy myöntää, että eihän se mitään herkkua ollut. Lehmien ja hevosten tilojen siivoamisen lisäksi "päästiin" muun muassa kärräämään läpeensä homeista pyöröpaalia ulkoa tunkiolle, huiskimaan hämähäkinseittejä pois navetan loputtoman pitkän käytävän katosta, pesemään enemmän ja vähemmän likaisia ovia ja siivoamaan häkkikanalaa. Toisin sanoen kaikki likaisimmat hommat teetettiin meillä. Se on nyt kuitenkin pois alta, lukuun ottamatta kahta lisäpäivää joskus hamassa tulevaisuudessa. Ensimmäinen anatomian välitentti on rämmitty läpi. Huh sitä tunnetta, kun professori katsoo lasiensa reunan yli ja hymyilee maireasti: "sooritatud". Seuraava välitentti on parin viikon päästä, tällä kertaa vuorossa on raajojen luut. Botaniikassa olisi viikon päästä kasvientunnistuskoe, josta sain tietää vasta tänään. Viime botaniikan labran ajan olin navetassa, joten ei jäänyt turhan paljon aikaa noiden rehujen opettelemiseen. Luht-kastevars, Rebasesaba, Jäneskastik ja muut pikkuystävät pitäisi sitten viikon päästä muistaa.
Siirin kanssa ei mentykään luolille, juurikin tuon navettapraksan takia. Ehkä me päästään sinne sitten seuraavalla kerralla mukaan. Esimmäiset Toko-treenit meni oikein kivasti perusasennon ja seuraamisen alkeita opetellessa.

Suurin tapahtuma kuitenkin on se, että nyt ollaan muutettu uuteen asuntoon! Alkoi jo edellisen asunnon subtrooppinen ilmasto kyllästyttämään. Se olikin varsinainen pikamuutto, tuskin kovin moni muu on noin lyhyellä varoajalla saanut asuntoaan siihen kuntoon, että uusi vuokralainen voi tulla sitä katsomaan. Ja muuttohan tosiaan alkoi sillä, että pesin altaallisen likaisia astioita ja aloin käärimään niitä paperiin. Siiri toimi reippaana Pikku-Apulaisena ja purki tavaroita samaa tahtia kuin minä ja Noora niitä pakattiin. Ensimmäiselle illalle ei saatu autoa lainaan keneltäkään, joten vietiin tavaraa bussilla niin paljon kuin jaksettiin kantaa. Seuraavana iltana onneksi saatiin loput tavarat auton kanssa perille. Muutama isompi huonekalu kannettiin tien toiselle puolelle M:n ja J:n asuntoon siirtoa odottamaan. Tässä vaiheessa kello oli jo puoli yksi yöllä. Sitten vielä Nooran ja koirien kanssa käveltiin 45min. matka uudelle asunnolle. Kaupassakäynti unohtui kokonaan, ja aamupalaksi syötiinkin sitten ruhtinaallisesti porkkanaa, suolakeksejä ja mustaherukkateetä. Mutta täällä sitä nyt ollaan! Patteri lorisee ja sänky narisee, mutta mitäs tuollaisista pikkuvioista. Meillä on iiiso piha, puusauna (tosin halkoja ei, mutta ei puhuta nyt siitä), tiskikone, uuni... Tähän väliin Siiri sanoisi, että meillä on myös parvekkeen/terassin ovessa juuri Siirille sopiva kissanluukku! Sen läpi edestakaisin juokseminen onkin parasta viihdettä mitä pikkukoira voi keksiä. On se kumma, miten paljon voi ihminen nauttia siitä, että pääsee puistelemaan petivaatteet pihalle, ja täyttämään tiskikonetta. Nyt vain odotellaan, että ensimmäiset vieraat uskaltautuisivat tänne.

Mutta näkemisiin taas, seuraava ohjelmanumero on kemian labran työkuvauksen kirjoittaminen. Ja viikonlopulle tiedossa vierailu Tallinnan eläintarhaan!