Täällä sitä taas ollaan, kolmas vuosi aluillaan. Lapin reissu onnistui huikean hyvin, mieli sai levätä upeita maisemia katsellessa ja rinkan kanssa tunturinrinteitä kiipeillessä. Paluu tänne tuntui mukavammalta ku koskaan aiemmin, ei ehtiny juuri tuskailla sitä että kohta täytyy lähteä ku oli vikalla viikolla mukavaa tekemistä. Kahtena päivänä on ollu koulua, ja huomattavasti mielekkäämpään suuntaan on opiskelu menossa. Kaks rästitenttiä mulla on jonossa, mutta niille on päivät sovittu syyskuun loppupuoliskolle niin ne lähtee (toivottavasti) alta pois ennen joulun eksamisessiä. Ja kivaa kun on taas koira täällä, Siirihän tosiaan oli Tartossa viimeks ennen pääsiäistä. Otsikon mukaisesti kadut tuoksuu kaikkialla kypsille omenoille, ja aamulenkillä saa aamupalan napata mukaan katujen varsille laitetuista omenakoreista. Tartto on ihana kaupunki!
Ilman pientä draamaa ei tätäkään lukuvuotta aloitettu. Siiri ja kyläilemässä oleva labbis otti yhteen eilen illalla, ja lääkärireissuksihan se meni. Yhdentoista jälkeen illalla oltiin koulun klinikalla, jossa tsekattiin ja putsattiin kaks ihon läpi mennyttä pistohaavaa, niskasta ja suunurkasta. Sirpa sai kipulääkkeet ja antibioottikuurin, tikkejä ei onneks tarvittu. Kun oltiin tekemässä lähtöä ja kaivelin jo siinä rahapussia esiin, totesi lääkäri vaan että ei tuu laskua, hän on tänään niin hyvällä tuulella. Oikeasti, päivystysaikaan vieläpä! Ihana ihminen, kuten kämppikseni totesi tulomatkalla, pitää muistaa tuo tulevaisuudessa ja tehdä sama jollekin toiselle. Eihän tuohon varsinaisesti lääkäriltä aikaa tai tarvikkeita hirvittävästi tuhrautunut, mutta Suomessa olis saanut moisesta reissusta maksaa helposti toistasataa eskoa. Olisinhan mää tietty maksanut mukisematta, ja osaltaan vaikutti seki et lääkäri tiesi meidän olevan kyseisen puljun opiskelijoita, mutta on kyllä vieläki hyvä mieli tapauksen takia. Nyt koitetaan parannella taisteluhaavoja, joista suunurkassa oleva on päässyt vähän tulehtumaan kuten arvata saattaa, vähän huonossa paikassa sen osalta.
Näitä sun blogikirjotuksia on niin mukava lukea, kuulee tässä sieltä päin kuulumiset. :) Jatkahan kirjottelua ja mukavaa syksyä sekä onnea opiskeluun! :)
VastaaPoistaJee, joku lukee noita sepustuksia :) Niinku sillon sanoinki sulle, ku välillä joku pistää kommenttia niin viittii sitte ite taas kirjotella kuulumisia.
VastaaPoistaMääkin luen kaikki kirjoitukset :) sais vaan useammin tulla näitä tänne :) ehkä määkin voisin kunnostautua ja kirjoittaa useammin niin kuulisit poikien kuulumiset :)
VastaaPoistaSe on kyllä ihan totta että paljo mukavempi kirjottaa jos joku kommentoiki, ei oo pelkkää yksinpuhelea. Huonosti oon siinä kunnostautunu mutta oon kyllä käyny kaikki sun tekstit lukeen paitsi edellistä. Kuuleepahan vähän sieltäki. :) Täälläki tottavie tuoksuu nuo omenat, ko tuolla puskissa ryömii niitä poimimassa :D
VastaaPoistaJa laita enemmän kuvia ko sulla on nii ihania että kuolaan aina facessa niitä :D Mää oon monta vuotta metästäny hämähäkinseittikuvaa mutta en oo saanu otettua. Sulla niitä on usiampi facessa, epäreilua! :P
VastaaPoistaHeini, hämähäkinseittejä kuuluu kuvata aamuyöstä ;) Sillon ne näkyy, elokuussa ehkä parhaiten ku on eniten sumuisia öitä. Koitan muistaa kirjotella useemmin, ja pitää niitä kuviaki koittaa enemmän laittaa :)
VastaaPoista