torstai 17. lokakuuta 2013

Melkeen puolivälissä jouluun

Sen takia melkeen, että seuraavan kerran ku tänne taas kirjottelen niin todennäköisesti jouluun on enää kolme yötä ja sen päivityksen nimi on "kolme yötä jouluun on". Eli aika kaukana ollaan vielä siitä että saa ihan luvan kanssa kuunnella joululauluja ja poltella kynttilöitä. Olkoonkin, että juuri tuossa vieressä käryää yksi. Siiri jahtaa kärpästä, mikä on hyyyvin raivostuttavaa, etenkin ku ite yritän (yritän yritän, ettekö huomaa) lukea taas vaihteeksi anatomian tenttiin. Tiistaina pitäis verisuonet vastata, joko suullisesti tai kirjallisesti, kuka tietää. Argh tuota kärpästä, yritin sitä jo listiä pinkalla füsioloogian materiaaleja, mutta sain Siirin niin megalomaaniseen hepuliin, että luovuin yrityksestä. Lennelkööt rauhassa, kyllä se kohta tekee sen virheen, että hurahtaa liian matalalle ja päätyy osaksi Pienen Valkoisen Metsästäjän ruokalistaa.

Koulussa on menny ihan mukavasti, on ollu jotenki petollisen vähän kouluhommia. Vähä jänskättää, missä vaiheessa ne kaikki sieltä jostain sitten ryöpsähtää kerralla niskaan. Pikkuhiljaa alkaa olla toiveita tän iänikuisen anatomian loppumisesta, toivon mukaan voin lähteä joululomalle ilman paria ylimääräistä, anatomiankirjoista muodostunutta lisäkiloa rinkassa. Hölmöä puhua joululomasta vielä tässä vaiheessa, mutta huomaatte kai että sitä tässä ootellaan? Nyt täytyy ehkä paljastaa että mulla saattaa olla ens kevääksi ja kesäksi semmosia suunnitelmia, jotka alkaa k:lla ja loppuu u:n, paljon pakotettuja aamuherätyksiä ja hirveästi sotkua. Älkää nyt vielä villiintykö, ne on vasta ihan suunnitelmien asteella ;) Ai niin, se sana ei muuten oo koulu.

Taas ihmeteltiin miten nopsaan viikot menee. Tai "viikot", eli ne neljä päivää jolloin ollaan pakotettuja käymään koulussa. Viikon viimesenä on aina mukavasti biokemman labra, jossa aika on melko suhteellinen käsite. Tänään siellä tuuskattiin liki viis tuntia. Ja nyt on ranne titraamisesta kipeä. Viime viikonloppuna oli SELL:n puheenjohtaja esittelemässä liittoa ja tiistaina piti yks suomalainen eläinlääkäri luentoa aiheesta kunnaneläinlääkärin työ ja nautaterveydenhuolto Suomessa ja Virossa. Jotakuinkin noin se meni. Oli hyvä kuulla kokemuksia sellaselta, joka on samassa liemessä, jossa ite tulee lillumaan valmistumisen jälkeen toivottavati eläkeikään asti. Ei vaan, oikeeseen suuntaan tässä ollaan menossa, siltä ainaki tuntuu sitä vahvemmin mitä pitemmälle opinnot jatkuu. Niin joo, tiistaina oli se anatomian tentti, melkeen pääs unohtumaan...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti