Hyvä päivä ja muita kuulumisia

Miks tää nyt niin erityisen hyvä päivä oli, no tietty siks että aamulla ku heräs niin aurinko paisto eikä ollu ees kylmä, käytiin päivällä pokkaan kakkossija Suolten järkkäämistä agiepiksistä, päivällä mitalikahvit Wernerissä Tiian kans, illalla askel oli kevyt juoksulenkillä (jälleen kerran) mykistävän hienon tähtitaivaan alla ja lenkin jälkeen pääsi suoraan lämpimään saunaan. Eikä penikatkaan oo vaivannu kertaakaan ku oon saanu juoksutyyliä muutettua parempaan suuntaan. Täytyy sanoo että eessä kummittelevasta anatomian tentistä huolimatta nyt on harvinaisen kiva ja rentoutunu fiilis! Hyvän mielen päivä siis :)

Ei oo tääläkään tammenlehdet ihan noin pitkällä vielä, pitipähän vaan kaivella rekvisiittaa viime kesän kuvista.

Agikisathan oli meiän ekat, ja puhtaalla nollatuloksella oltiin toisia viidestä osallistujasta. Sirpa kiisi putkiradalla ku tuulispää, ja ite koitin pysyä messissä ees ajatuksen tasolla. En mää ehkä ihan kokonaan epäonnistunu kerta puhdas rata tehtiin. Ja täytyy kai seki mainita että saman katon alle saatiin ykköstuloski, nimittäin Tara ja Maria veti ehkä sadasosasekunnin paremman ajan ku me. Sanottakoon et Tarpalla oli kumminki pitkät koivet ja nykyään kovin aerodynaaminen olemus puolellaan. Seuraavaks meiän kisakalenteriin (heh heh) on merkitty päivä 6.4, jolloin pitäis kunnostautua tällä saralla jälleen ja mennä näyttään koirakansalle mistä kana oikeasti pissii. Seuraavat epikset siis. Ehkä mää Siirinki ajelen kaljuks siihen mennessä niin pääseepähän lujempaa. Vitsi vitsi, joku ei kuitenkaan tajunnu. 

Kontaktiharjotusta reeneistä. Oma kontakti näyttää olevan jossain ihan  muualla...

                                                                       

Siiri kävi ekan kerran keinoluolillaki kaks viikkoa sitte. Hienot sielä oli systeemit ja kettu oli vanha konkari, ei turhia ressannu. Aluks meni aika vähä ihmetellessä, ja Pieni Valkoinen ei oikeen näyttäny tietävän pitäskö sen huutaa repolaiselle vai muille koirille niin se sitte huusi vähä kaikelle, ihan vaan huutamisen ilosta. Loppuajasta se sitte pääsi asiasta jyvälle ja löysi ketun luolastossa haukuttavaks ihan hyvänki matkan päästä. Kuvamateriaali Siiristä/ketusta ei oo koskaan löytänyt tietään mulle asti, eli voitte ite miettiä miltä näyttää kitarisat vilkkuen huutava russeli ja kettu, jolla on oranssi ketunturkki ja kaiken aikaa erittäin, no...kettuuntunu ilme naamalla. 

luolasto

                                                     

Typerää pomppia näin aiheesta toiseen mutta tällä kerran kuukaudessa kirjottamisella näyttää olevan hintansa.. Ollaan me muutaki tänä viikonloppuna tehty ku viiletetty tukka putkella menemään. Ollaan muun muassa siivottu ja istutettu kaikkia epämääräsiä yrttejä ikkunalaudalle kasvaan. Siiri oli tosin sitä mieltä et minttutee ei oo elinkelpoinen kasvi tähän ilmastoon ja askarteli salaperäisillä ninjataidoillaan sen ruukun lattialle ja nähtävästi pitkin kämppää, ite en ollu tätä todistamassa, mut Maria reippaana tyttönä tais sitte neki sotkut siivota. Siivota, niin. Siivottiin tosiaanki perjantaina koko huusholli, lattiakaivoja myöten. Hyh hyh. Valitan nyt et allaolevat kuvat on kovin samanlaisia ku Marian blogissa mut ehkä meillä ei ihan hirveesti yhteisiä lukijoita oo niin vamaan se ei haittaa jos tämän kerran (ja vaikka oliski niin tuleepahan ainaki kaikille selväks että ne imurinsuulakkeet JA lattiakaivot on syytä tsekata sillon tällön). Niin ja ois ehkä aiheellista antaa kevyt ällövaroitus seuraaville kuville..

Böäääää se tulee sun uniin. Viemärirottien viemärirotta.

Muutama rotta tainnu eksyä imurin suulakkeeseenki.
 saa siinä sitte istua ja ihmetellä et miks ei vedä. 

MUTTA. Eikö se oo parasta siivoamisessa se, että työn jälki näkyy?? Turhaan kai niitä lattiakaivoja tonkis jos sielä ei yhtään hiuksista siimahäntää olis.

Loppuun vielä se perus "mitäs vielä" -osio. Eli mitäs vielä. Koulusta en nyt jaksa kummempia jaaritella, tenttejä tulee ja menee ja tekemistä riittää. Ollaanhan me sen verran tehty et preparoitiin muutama elukka, lihasten opettelemiseks. Hyi olkoon sitä raadon hajua..

Hyvin sievästi sensuroitu mopsikkene

 Ihan pikkiriikkisen masentaa ajatus et muut lähtee oman pääsiäisloman viettoon Suomeen ja mää en. Mutta kevät on nyt puolessa välissä ja mulle tulee ens perjantaina maailman hassuimmat ja ihanimmat tyypit tänne, aatelkaa nyt, ihan Viroon asti mua kattomaan! Ootte <3  Mielelläni oisin vielä pari muutaki armasta aurinkoista tänne ottanu mut ei kaikkee voi saada kerralla, valitettavasti.